UUSIKUU -New Moon
Kirjoittanut: Stephenie Meyer
Suomentanut: Tiina Ohinmaa
Ilmestynyt: engl. 2006 suom. 2007
Juoni: Bellan viettäessä syntymäpäiviään vampyyripoikaystävänsä Edwardin ja hänen vampyyriperheensä luona hän saa paperiviillon sormeen ja muiden vampyyrien verenhimo herää. Edward ei halua Bellan kärsivän hänen takiaan, eikä suostu tuhoamaan hänen sieluaan muuttamalla hänet vampyyriksi, joten hän jättää Bellan ja muuttaa perheineen pois Forksista. Ennen lähtöään hän joutuu valehtelemaan Bellalle, ettei rakasta häntä enää ja lupaa, ettei mikään jää muistuttamaan hänestä ja pyytää vastalupaukseksi, ettei Bella tekisi mitään holtitonta tai typerää.
Edwardin lähdön jälkeen Bella on aivan musertunut. Päivisin hän on täysin turta ja toistaa aina samaa kaavaa: käy koulussa ja töissä, tekee läksyt, nukkuu ja syö. Mutta öisin hän kieriskelee tuskassa ja näkee painajaisia.
Tunteakseen olonsa paremmaksi Bella rikkoo antamansa lupauksen Edwardille; hän päättää alkaa tekemään kaikkea holtitonta ja typerää. Bella ostaa kaksi moottoripyörää ja pyytää Jacobia korjaamaan ne.
Korjauksien edetessä Bella alkaa viettämään enemmän aikaa Jacobin kanssa ja he ystävystyvät. Bella huomaa, että Jacobin hän ei enää ole zombieta muistuttava turta hahmo, vaan häneen alkaa palaamaan hiukan eloa, mutta silti hän kaipaa Edwardia ja tehdessään jotain holtitonta hän huomaa kuulevansa Edwardin äänen ja tulee riippuvaiseksi siitä ja Jacobin seurasta.
Yllättäen Jacob alkaa kuitenkin välttelemään Bellaa. Kun Bella menee ottamaan selvää, mitä oikein on tapahtunut Jacob on muuttunut kokonaan ja on alkanut liikkumaan Samin kanssa, jota hän ei voinut ennen sietää. Jacob myös musertaa Bellan uudelleen muistuttamalla häntä Edwardista ja panemalla välit poikki. Seuraavana yönä Jacob tulee kuitenkin pyytämään anteeksi ja sanomaan, ettei voi kertoa salaisuuttaan,vaan Bellan pitäisi muistella mitä hän oli viime keväänä kertonut heimonsa menneisyydestä.
Bella keksii kauhistuttavan vastauksen; Jacob on ihmissusi ja luulee hänen tappavan ihmisiä, sillä niitä on hävinnyt muutama lähiseudun leirintäalueelta. Totuus on vielä kamalampi, Jamesin, jäljittäjän jonka Edward oli tappanut viime keväänä, puoliso on tullut etsimään Bellaa kostaakseen Edwardille, ja ihmissudet ovat yrittäneet estää häntä.
Bella on kauhuissaan Jacobin puolesta, mutta tämän on pakko saada tapettua vapaana oleva vampyyri. Bella on alkanut miettimään pitäisikö hänen olla Jacobille enemmän kuin vain ystävä, sillä Jacob ajattelee Bellaa enemmän kuin ystävänä, ja Bella tarvitsee Jacobia.
Bella päättä eräänä päivänä mennä sukeltamaan kalliolta, jotta kuulisi Edwardin äänen jälleen. Hän ei kuitenkaan ottanut huomioon lähestyvää myrskyä ja on hukkua. Jacob kuitenkin pelastaa hänet, mutta Alice luulee Bellan kuolleen ja tulee selvittämään asiaa Forksiin. Asia selviää, mutta Rosalie on ehtinyt mennä sanomaan Edwardille, että Bella on kuollut, minkä jälkeen Edward lähtee Italiaan vanhan ja vaikutusvaltaisen vampyyriperheen, Volturien luokse pyytämään, voisivatko he tappaa hänet, sillä hän ei halua elää ilman Bellaa. He eivät kuitenkaan suostu tappamaan Edwardia hänen arvokkaan ajatustenluku-kyvyn takia, jolloin Edward aikoo kävellä auringonvaloon paljastaakseen vampyyrit, minkä jälkeen Voltureiden olisi pakko tappaa hänet.
Alice ja Bella lähtevät Italiaan pelastamaan Edwardia ja joutuvat itsekkin pelastuksen jälkeen pulaan, sillä Bella on ihminen ja tietää aivan liikaa. He pääsevät kuitenkin lähtemään, mutta Bellasta on tultava vampyyri.
Forksissa Bella ja Edward taas vannovat rakkauttaan huolimatta Bellan isän vihasta Edwardia kohtaan. Ja lupauksestaan Voltureille piittaamatta Edward ei haluaisi muuttaa Bellaa, jolloin asiasta äänestetään Cullenien perheen kesken ja Carlisle suostuu muuttamaan Bellan tämän valmistujaisten jälkeen. Bella kuitenkin haluaisi Edwardin muuttavan hänet ja Edward suostuukin siihen yhdellä ehdolla: Jos Bella menee ensin naimisiin hänen kanssaan. Ja naimisiin meno ei taas ole Bellan listan kärjessä..
Lopuksi Bella tapaa vielä Jacobin, jota hän loukkasi lähtemällä Italiaan. Jacob sanoo ettei pysty olemaan Bellan ystävä enää, mutta Bella vannoo itselleen, ettei anna periksi ennen kuin saa parhaan ystävänsä takaisin.
Oma mielipiteeni: Kirja oli loistava. Kuten jo aikaisemmin olen sanonut, se kertoo monen henkilön tuskasta tosi hyvin ja itkinkin aika paljon kirjaa lukiessa.. :) Se kertoo kirjasta jo valtavasti, sillä mitä enemmän itken, sen parempi kirja..
Uudessakuussa ainoana huonona puolena oli se, kuinka helposti Bella antoi Edwardille anteeksi lopussa. Bella oli kärsinyt monta kuukautta, hän näki öisin painajaisia ja vertasi tuskaansa rinnassa ammottavaan avohaavaan, saattoi itsensä vaaraan vain kuullakseen Edwardin äänen päänsä sisällä, käytös alkoi muistuttaa jo vakava mielenhäiriötä, mutta silti Bella antoi tuosta vain anteeksi. Ehkä se kertoo todellisesta rakkaudesta, mutta kirjan siinä osassa Bellan tunteita ei kuvailtu kovinkaan hyvin, toisin kuin tuskasta kertovissa osissa. Siitä varmaan johtuu miksi pidin Jacobista kertovasta osuudesta paljon enemmän, ja välillä toivoin, että kirja olisi päättynyt eri tavalla, ja Bellasta ja Jacobista olisi tullut jotain.
Lainauksia tähän loppuun vielä..: (huom!! sivu nrot pokkari version mukaan..)
Mietin, kauanko tätä vielä kestäisi. Ehkä minä vielä joskus, vuosien päästä -jos kipu lievenisi siedettäväksi- pystyisin muistelemaan niitä muutamaa lyhyttä kuukautta, jotka olivat olleet elämäni parasta aikaa. Ja jos oikeasti oli mahdollista, että kipu vielä joskus hellittäisi niin selvästi, olisin varmasti kiitollinen siitä ajasta jonka olin häneltä saanut. Olin saanut enemmän kuin olin pyytänyt, enemmän kuin ansaitsin. Jonakin päivänä saattaisin vielä ajatella niin.
Mutta entä jos tämä ammottava aukko ei paranisi koskaan? Jos vereslihainen haava ei koskaan umpeutuisi? Jos vahinko olisi pysyvä ja peruuttamaton?
s.132
Kaikkein viimeksi olin ajatellut rakastua häneen. Yhden asian tiesin varmasti rakkaudesta - tiesin sen vatsani pohjassa, luissa ja ytimissä, tiesin sen päästä varpaisiin, tiesin sen syvällä onton rintani uumenissa : sen että rakastetulla oli valta särkeä toisen sydän.
Minun sydämeni oli peruttamattomasti särkynyt.
Tarvitsin Jacobia juuri nyt, hän oli kuin huume, jota ilman en voinut elää. Olin tukeutunut hänen apuunsa liian pitkään ja ajautunut syvemmälle kuin olin ajatellut meneväni enää kenenkään kanssa. En kestänyt jos häneen sattui, enkä toisaalta voinut olla satuttamatta häntä. Hän kuvitteli minun muuttuvan ajan mittaan, jos hän vain odottaisi kärsivällisesti, ja vaikka tiesin hänen olevan väärässä, tiesin myös antavani hänen yrittää.
Hän oli paras ystäväni. Rakastaisin häntä ikuisesti enkä kuitenkaan ikinä tarpeeksi.
s.228
Miksi taistella vastaan, kun minulla oli niin hyvä olla? En kaivannut pois, vaikka keuhkoni huusivat ilmaa ja jäinen vesi sai jalkalihakset kramppaamaan. Olin unohtanut, miltä tuntuu olla onnellinen.
Onni. Se teki kuolemasta jotakuinkin siedettävän.
s.371
( Blogin kuvat: http://www.bookplus.fi/kirjat/meyer%2c_stephenie/uusikuu-4336185 )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti