Hyvää erittäin aikaista maanantaita! Koulussa ei enää ihmeempiä tapahdu, viimeinen koe oli torstaina ja nyt suurin osa tunneista vietetään ulkona, nurmikentällä, ottamassa aurinkoa. En siis todellakaan jaksa enää stressata mistään, ja kuten huomaa, nukkuminenkin jää entistä vähemmälle.. :D
Lukemista odottaa tällä hetkellä 15 kirjaa, seuraavina tulossa Uskomaton (Sara Shepard), Perhosen varjo (Mila Teräs), Kirkas tähti (Alyson Noël) ja Näkymätön poika (Holly Goldberg Sloan). Saa taas nähdä pysyykö tuo järjestys, lainojen uusinta on nimittäin alkanut käydä tutuksi.. :D
Kun kesäloma sitten vihdoin alle kahden viikon päästä alkaa, lähden heti ensimmäiseksi viikoksi isoseksi rippileirille. Sitten on viikko ihanaa ja rentoa lomaa (suunnitelmissa mm. paljon lukemista!), minkä jälkeen alkaa toinen kesätyöni torikauppiaana! Sitä työtä kestää noin kuukausi, ja välissä käyn Tallinna-risteilyllä äidin ja pikkusiskon kanssa. :) Ja vietän synttäreitä! Torityöt loppuu siis heinäkuun puolivälissä, ja sitten toivon pääseväni vielä paikallisille festareille töihin. Kiirettä siis pitää koko kesänkin ajan! Ja aikaisia herätyksiä riittää.. Mutta niihin onkin hyvä tottua, että jaksaa loman jälkeen lähteä lukioon. :D
Nyt voisin kuitenkin harkita nukkumista. Paitsi pitäisi varmaan siivota ennen sitä.. Onneksi huomenna koulu alkaa vasta yhdeksältä. :D
maanantai 20. toukokuuta 2013
Iskelmiä
kirjan nimi: Iskelmiäkirjoittanut: Laura Lähteenmäki
ilmestynyt: 2013
sivuja: 230
takakansi:
Aino on 16-vuotias, eikä häntä ole ikinä suudeltu. Sitten Samuli istuu luokkaretkellä hänen viereensä ja herättää hänet. Aino tuntee saaneensa kutsun maailmaan, jonkun kainaloon.
Samuli löytää hänen heikon kohtansa ja iskee, oikeastikin. Aino osaa ruokkia retkikeittimellä kahdeksan partiotyttöä, mutta tähän häntä ei ole koulittu. Hän on kasvanut viilipurkissa versovien pikkutaimien ja hentojen siveltimenvetojen maailmassa, eikä hänellä ole hajuakaan, miten paljon rakkauden takia pitää sietää ja miten paljon antaa anteeksi.
mielipiteeni kirjasta: Mun mielestä kirja oli tosi hyvä. Vähän ahdistava, ja toivoin kokoajan että Aino tajuaisi lopettaa suhteen.. Mutta tarina oli todella aito, ihan hyvin joku teinityttö voi kokea tämän saman tälläkin hetkellä, ikävä kyllä. Oli kamalaa huomata, kuinka yksi henkilö muutti Ainon elämää niin paljon huonompaan suuntaan. Loppu oli kuitenkin onneksi toivoa täynnä!
kuva: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510394939
maanantai 13. toukokuuta 2013
Vaihtoaskelia
kirjan nimi: Vaihtoaskelia
kirjoittanut: Marika Laijärvi
ilmestynyt: 2010
sivuja: 323
takakansi:
"Näytän tuotantolinjalta hyllytetyltä isojen tyttöjen barbielta, mutta en anna sen häiritä itseäni. Kuorrutan komeuden hajuvedellä ja hiuslakalla ja toivon paketin pysyvän kasassa aamuun saakka."
Vaihtoaskelia on elämänmakuinen kertomus kiloista ja koskemattomuudesta sekä yrityksestä päästä niistä eroon. Varpu on kaksikymmentä ja neitsyt, mikä tarkoittaa, että on vaikeaa olla luonteva, kun paikalla on kaksilahkeisia. Kuoropiireistä tutun Petjan kanssa vaikeus on sen kaltainen, että Varpu haluaa kadota paikalta, aina Saksaan asti opiskelijavaihtoon.
Mutta poikiin joutuu törmäämään Saksassakin – myös sellaisiin, joiden kanssa pelkkä ystävyys olisi pettymys. Varpu tarkkailee omia askeliaan osuvasti, välillä itsesääliinkin lipsuen. Huomaamattaan Varpu käy opiskelun ohessa elämänkoulua, joka ohjaa hänet näkemään itseensä kiinnittyneet katseet – ja katsomaan takaisin.
mielipiteeni kirjasta: Kirja oli ihan hyvä, mutta olen lukenut parempiakin samaan teemaan kuuluvia romaaneja. Tässä kirjassa kerrottiin ehkä hieman liikaa menneisyydestä ja nykyisyys jäi vähemmälle. Mutta positiivista oli, että pienestä epävarmuudestaan huolimatta Varpu oli hyväksynyt ylipainonsa ja kokemattomuutensa.
Marikasta vielä sen verran, että hän on aiemmin kirjoittanut kirjoja nimellä Marika Uskali, ja olen itseasiassa lukenutkin hänen yhden kirjan, Hopeanorsun, joka oli mielestäni myöskin hyvä. :)
kuva:http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510362662
kirjoittanut: Marika Laijärvi
ilmestynyt: 2010
sivuja: 323
takakansi:
"Näytän tuotantolinjalta hyllytetyltä isojen tyttöjen barbielta, mutta en anna sen häiritä itseäni. Kuorrutan komeuden hajuvedellä ja hiuslakalla ja toivon paketin pysyvän kasassa aamuun saakka."
Vaihtoaskelia on elämänmakuinen kertomus kiloista ja koskemattomuudesta sekä yrityksestä päästä niistä eroon. Varpu on kaksikymmentä ja neitsyt, mikä tarkoittaa, että on vaikeaa olla luonteva, kun paikalla on kaksilahkeisia. Kuoropiireistä tutun Petjan kanssa vaikeus on sen kaltainen, että Varpu haluaa kadota paikalta, aina Saksaan asti opiskelijavaihtoon.
Mutta poikiin joutuu törmäämään Saksassakin – myös sellaisiin, joiden kanssa pelkkä ystävyys olisi pettymys. Varpu tarkkailee omia askeliaan osuvasti, välillä itsesääliinkin lipsuen. Huomaamattaan Varpu käy opiskelun ohessa elämänkoulua, joka ohjaa hänet näkemään itseensä kiinnittyneet katseet – ja katsomaan takaisin.
mielipiteeni kirjasta: Kirja oli ihan hyvä, mutta olen lukenut parempiakin samaan teemaan kuuluvia romaaneja. Tässä kirjassa kerrottiin ehkä hieman liikaa menneisyydestä ja nykyisyys jäi vähemmälle. Mutta positiivista oli, että pienestä epävarmuudestaan huolimatta Varpu oli hyväksynyt ylipainonsa ja kokemattomuutensa.
Marikasta vielä sen verran, että hän on aiemmin kirjoittanut kirjoja nimellä Marika Uskali, ja olen itseasiassa lukenutkin hänen yhden kirjan, Hopeanorsun, joka oli mielestäni myöskin hyvä. :)
kuva:http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510362662
Teemestarin kirja
kirjan nimi: Teemestarin kirjakirjoittanut: Emmi Itäranta
ilmestynyt: 2012
sivuja: 266
takakansi:
Maailmasta on loppumassa vesi. Suunnattoman katastrofin – ehkä ilmastonmuutoksen, ehkä jonkin muun – läpikäynyt ihmiskunta sinnittelee veden vähyyden ja sen säännöstelyä hallitsevan diktatuurin vallan alla. Vain kaatopaikoille hautautunut teknologia ja teemestarien sukupolvien ajan pitämät päiväkirjat muistuttavat entisistä ajoista.
Noria on teemestarien sukua, ja pian on hänen vuoronsa ottaa vastaan täysivaltaisen teemestarin arvo – ja edeltäjiensä tarkkaan varjelema salaisuus. Aikana, jona veden kätkeminen on rikoksista pahin, sotilasvallan katseet kiinnittyvät väistämättä teemestarin taloon…
mielipiteeni kirjasta: Pidin kirjasta melko paljon, ja aion itseasiassa tehdä kyseisestä teoksesta äikän kirjaesitelmänkin :)!
Oon nyt taas jotenkin vähän lukossa kirjoittamisen suhteen ja en tiiä miten arvioisin tätä kirjaa.. Argh.. Jotenkin mulla on koko ajan tällainen tunne. :/
Mutta no, kirja siis oli hyvä, ja lopussa aloin miettimään, että tuleekohan tälle kirjalle jatko-osaa? Koska lopusta saisi vähän sellaisen vaikutuksen :) Toista osaa kohden ei ole mitään vastaväitteitä, haluaisin tietää miten tarina jatkuu! :)
kuva:http://www.teos.fi/kirjailijat/emmi-it%C3%A4ranta.html
maanantai 6. toukokuuta 2013
Samaa verta
kirjan nimi: Samaa verta
kirjoittanut: Charlaine Harris
alkuperäinen nimi: Dead in the Family
ilmestynyt: englanniksi: 2010, suomeksi: 2013
suomentanut: Sari Kumpulainen
sivuja: 353
takakansi:
Sookie Stackhouse on keijusodan jäljiltä sekä loukkaantunut että vihainen. Vampyyrinveri hoitaa ehkä fyysiset vammat, mutta todelliset haavat ovat paljon pintaa syvemmällä. Elämän ainoa valopilkku on rakkauselämä: suhde viikinkivampyyri Eric Northmanin kanssa on viimein löytänyt uomansa. Eric joutuu kuitenkin suhteen takia uuden vampyyrikuninkaan silmätikuksi. Eikä siinä vielä kaikki. Muodonmuuttajien ulostulon arvaamattomat poliittiset seuraukset alkavat näkyä. Sen lisäksi eräs keiju on vielä ihmisten maailmassa ja vihainen Sookielle. Hyvin, hyvin vihainen...
mielipiteeni kirjasta: Kirja oli aivan mahtava, mutta mitä muutakaan voi Charlainelta odottaa? Ei oikeastaan mitään.. :D
Pakko kuitenkin sanoa, että tämä sarjan 10.osa ei ehkä ollut yhtä jännittävä ja tapahtumarikas kuin edeltäjänsä. Mutta pitäähän Sookienkin välillä levähtää, ja hieman nauttia elämästä. :) Jännityksen pienoinen uupuminen ei kuitenkaan vaikuttanut kirjan koukuttavuuteen millään tavoin, vaan luin kirjaa taas ihan pikkutunneille asti. Taidan olla jo aika tottunut siihen, sillä seuraavana päivänä koulussa ei edes väsyttänyt! Onkohan tuo nyt sitten hyvä vai huono asia? :D
Aiemmin sarjassa ilmestynyt:
Veren voima,
Verenjanoa Dallasissa,
Kylmäveristen klubi,
Veren imussa,
Verta sakeampaa,
Veren perintö,
Pahan veren valtakunta
Veren sitomat ja
Pedon veri
kuva:http://www.risingshadow.fi/library?action=book&book_id=6797
kirjoittanut: Charlaine Harris
alkuperäinen nimi: Dead in the Family
ilmestynyt: englanniksi: 2010, suomeksi: 2013
suomentanut: Sari Kumpulainen
sivuja: 353
takakansi:
Sookie Stackhouse on keijusodan jäljiltä sekä loukkaantunut että vihainen. Vampyyrinveri hoitaa ehkä fyysiset vammat, mutta todelliset haavat ovat paljon pintaa syvemmällä. Elämän ainoa valopilkku on rakkauselämä: suhde viikinkivampyyri Eric Northmanin kanssa on viimein löytänyt uomansa. Eric joutuu kuitenkin suhteen takia uuden vampyyrikuninkaan silmätikuksi. Eikä siinä vielä kaikki. Muodonmuuttajien ulostulon arvaamattomat poliittiset seuraukset alkavat näkyä. Sen lisäksi eräs keiju on vielä ihmisten maailmassa ja vihainen Sookielle. Hyvin, hyvin vihainen...
mielipiteeni kirjasta: Kirja oli aivan mahtava, mutta mitä muutakaan voi Charlainelta odottaa? Ei oikeastaan mitään.. :D
Pakko kuitenkin sanoa, että tämä sarjan 10.osa ei ehkä ollut yhtä jännittävä ja tapahtumarikas kuin edeltäjänsä. Mutta pitäähän Sookienkin välillä levähtää, ja hieman nauttia elämästä. :) Jännityksen pienoinen uupuminen ei kuitenkaan vaikuttanut kirjan koukuttavuuteen millään tavoin, vaan luin kirjaa taas ihan pikkutunneille asti. Taidan olla jo aika tottunut siihen, sillä seuraavana päivänä koulussa ei edes väsyttänyt! Onkohan tuo nyt sitten hyvä vai huono asia? :D
Aiemmin sarjassa ilmestynyt:
Veren voima,
Verenjanoa Dallasissa,
Kylmäveristen klubi,
Veren imussa,
Verta sakeampaa,
Veren perintö,
Pahan veren valtakunta
Veren sitomat ja
Pedon veri
kuva:http://www.risingshadow.fi/library?action=book&book_id=6797
Rikottu ikkuna
kirjan nimi: Rikottu ikkunakirjoittanut: Marita Hauhia
ilmestynyt: 2002
sivuja: 186
takakansi:
Aki ja Noora ovat pari. Virva taas on Nooran bestis vuosien takaa. Merenrantakaupungin nuorten leppoisa kesäloma on lopuillaan, edessä ysiluokan syksy, hätkähdyttävien tapahtumien aika. Kun Aki ja Noora menevät loman vimeisenä viikoloppuna kahdestaan mökille, heitä alkaa pelottaa: ikkuna on rikottu, tavaroita on viety. Kuka ja miksi? Siitä alkaa tapahtumasarja, jonka myötä nuoret huomaavat, ettei parhaisiin ystäviinkään voi aina luottaa. Kaikki kolme kaipaavat rakkautta, omaa ihmistä ja hyvää tulevaisuutta, he etsivät elämyksiä, jotka täyttäisivät toiveet. Mutta sekä hyvä että paha ovat koko ajan läsnä nuorten elämässä. Vaikka järki johdattelisi hyvään, vanhat tunteet ja kokemukset vievät toisia tielle, jolta on hyvin vaikea palata.
mielipiteeni kirjasta: Kirja oli ihan hyvä, en oikein malttanut lopettaa lukemista kesken. :)
En kuitenkaan oikein pitänyt kirjan hahmoista. Esimerkiksi Noora oli melko lapsellinen ja jotenkin hän ärsytti minua. Eikä hän ja Aki olleet millään tavoin hyvä pari. Oletin koko ajan että Noora päätyisi yhteen jonkun muun kirjan henkilön kanssa, mutta niin ei sittenkään käynyt, ikävä kyllä.
kuva:http://www.sivupiiri.fi/kirja-arvostelut/rikottu-ikkuna-259
Romeo ja Julia
nimi: Romeo ja Juliakirjoittanut: William Shakespeare
alkuperäisteos: The Most Excellent and Lamentable Tradegy of Romeo and Juliet
ilmestynyt: englanniksi ?, suomeksi 2006
suomennos ja esipuhe: Marja-Leena Mikkola
sivuja: 187
takakansi:
Romeo:
Silmät, luokaa viime katseenne.
Käsivarret, viime kerran syleilkää.
Ja huulet, hengen portit, vahvistakaa
kuoleman päättymätön yksinoikeus
suudelman sinetillä. Tule, saattaja,
tule, vastenmielinen ja julma opas,
ohjaa, hurja luotsi, meren uuvuttama alus
suoraan kohti murskaavia kallioita.
Romeo ja Julia, "kaksi tähtien merkitsemää lasta", kohtaavat Capuletien juhlissa ja rakastuvat ennen kuin ehtivät tajuta olevansa vihollisia. Shakespearen nuoret rakastavaiset elävät kiihkeästi lyhyen onnellisen hetken kahtia jakautuneessa Veronassa. Onneton väkivallan leimahdus kääntää kohtalon heitä vastaan ja he tapaavat viimeisen kerran hautakammiossa, kun Julia syöksee tikarin rintaansa Romeon ruumiin äärellä.
mielipiteeni kirjasta: Päätin lukea tämän klassikon kun se erään kerran pisti silmään kirjastossa ollessani. No, voin sanoa, ettei runous/näytelmäkirjallisuus ole ihan se mun juttu, mutta sain kirjan luettua ilman sen suurempia ponnisteluja, ja mielestäni tämä oli ihan hyvä. :) Aina ei voi olla onnellista loppua, ja joskus se on ihan kivaa vaihtelua, mutta silti minä olen jotenkin onnelisten loppujen puolella. Tämäkin oli niin pienistä asioista kiinni, että loppuiko onnellisesti vai traagisesti.
kuva:http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510316832
Tilaa:
Kommentit (Atom)

